Valitse sivu

Jos tykkäsit tästä postauksesta, jaathan sitä eteenpäin, kiitos!

Niinpä siinä kävi, että ensimmäinen opiskelukuukausi, joskin vajaa sellainen, tuli päätökseen. Aikahan kuluu nopeasti, kun on mukavaa.

Vasta vähän aikaa on kulunut siitä, kun orientaatiojaksolle 7.-8.1. Karkkuun saapui 20 uutta, innokasta eräopasopiskelijaa. Nopeasti on aika mennyt, uutta oppien ja uusiin ihmisiin tutustuen. Samalla olemme saaneet jo kultaakin kalliimpaa opetusta ja oppia siitä mitä kaikkea opiskelu tuo tullessaan ja kuinka tärkeää näiden asioiden omaksuminen on tulevaisuuden töitä ja opastuskeikkoja silmällä pitäen.

Opiskelu perinteisellä erämatkailulinjalla

Opiskelen parhaillaan Eräkarkussa luontoalan ammattitutkintoa, erä- ja luonto-opastamisen osaamisalalla. Eräkarkun aikuisoppilaitos toimii Karkun evankelisen opiston yhteydessä. Opisto sijaitsee Pirkanmaalla Sastamalassa, Karkun pienessä kylässä.

Karkun evankelinen opisto sijaistee Karkun kylässä, Sastamalassa.

Eräkarkussa on mahdollisuus opiskella sekä kokoaikaisesti että sivutoimisesti oman työn ohella. Työn ohella opiskeleva suorittaa yleensä tarvitsemansa lähijaksot kahdessa-kolmessa vuodessa, joskus nopeamminkin.

Itselläni on onneksi mahdollisuus keskittyä opiskeluun täysipainoisesti. Opiskelen kokopäiväisesti eli ns. perinteisellä erämatkailulinjalla vuoden 2020 ajan. Kokoaikaisesti opiskeltuna luontoalan ammattitutkinto on mahdollista suorittaa yhdessä vuodessa, ja se minulla on myös tavoitteena. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan eli pystyn suorittamaan kaikki vaadittavat lähijaksot sekä saan kaikki näytöt, niin kirjalliset kuin asiakasnäytöt, suoritetuksi ajallaan, on tutkintotodistus mahdollista saada taskuun joulukuun loppuun mennessä.

Eräkarkussa suoritettu erä- ja luonto-opaskoulutus mahdollistaa toimimisen eräoppaana, luontomatkailun asiantuntijana ja luontomatkailuyrittäjänä. Lisätietoja opiskelusta löytyy Eräkarkun verkkosivuilta. Sivuilta löytyy myös Eräkarkun esittelyvideo (kesto 6 min.) Videon pääset katsomaan myös Youtubessa.

Koko vuosi täynnä mielenkiintoisia kursseja ja retkiä

Erä- ja luonto-oppaan koulutusohjelma Eräkarkussa on erittäin monipuolinen ja se olikin yksi syistä, jonka vuoksi valitsin Eräkarkun opiskelupaikakseni. Eräkarkussa on kaksi päätoimista opettajaa ja heidän lisäksi saamme koulutuksen aikana opetusta yli kahdeltakymmeneltä oman alansa asiantuntijalta.

Koulutuksen aikana meitä opiskelijoita valmistellaan siihen, että pystymme opastamaan monenlaisia ryhmiä erilaisissa tilanteissa erilaisin välinein sekä selviytymään luonnossa. Eräopas on asiakaspalvelun ammattilainen, sellaiseksi siis olen kouluttautumassa!

Vuoden 2020 kurssiohjelma

Vuoden kurssiohjelmaan kuuluu koulutusta seuraavista aihealueista (osa kursseista on tutkintokoulutukseen liittyen pakollisia, osa vapaaehtoisia):

  • Korttikoulutukset, kuten hygieniapassi, matkailualan turvallisuuspassi ja ensiavun EA1- ja EA2 -koulutukset
  • Eräperinteen ja kädentaitojen kurssit, kuten puukon ja karkun teko sekä perinteiset kädentaidot (luu ja sarvi)
  • Suomen luonnon tuntemus; nisäkkäät, linnut, kalat, hyönteiset, kasvit, sienet ja jäkälät
  • Yritystoiminta ja tuotteistaminen
  • Asiakaspalvelu erilaisille ryhmille, kuten erityisryhmille
  • Maastoruokapalvelut ja eräruokakoulutukset, luonnonmuonat ja yrtit
  • Kesä- ja talviretkeilyn teoriaa, joissa keskitytään varustetietouteen, erätaitoihin ja ruokahuoltoon
  • Erikoiskursseja, joista mainittakoon mm. kestävä kehitys, luonnonsuojelu, metsätalous, sääilmiöt, digikuvaus ja Green Care -hyvinvointia luonnosta
Eräkarkun alkuvuoden 2020 kurssitarjontaa.

Lisäksi on mahdollisuus suorittaa useita lisähintaisia koulutuksia, kuten vuokraveneenkuljettajantutkinnon, metsästäjätutkinnon ja melontaohjaajan koulutuksen.

Opinnot siirretään käytäntöön

Teoriaopintoja pääsemme viemään käytäntöön monilla erilaisilla retkillä ja vaelluksilla kaikkina vuodenaikoina eri puolilla Suomea. Näitä retkiä odotan suurella innolla! Ohjelmassa on muun muassa talven harjoitusvaellus Seitsemisessä ja pitkä talvivaellus UK-puistossa, melontaretki Konnevedelle, pyöräilymatka Ahvenanmaalle ja pitkä ruskaretki Muotkatunturin erämaa-alueelle.

Lisäksi koulutukseen on mahdollista liittää työssäoppimisjaksoja luontomatkailualan yrityksissä omaan opiskeluohjelmaan sopivaksi. Työssäoppimispaikoissa on mahdollista siirtää oppeja käytäntöön ja kartuttaa osaamista aidoissa työtilanteissa luontomatkailualalla. Olen itse menossa työssä oppimaan toukokuussa ja elokuussa – kerron siitä lisää myöhemmin!

Ensimmäinen opiskelukuukausi vaatii hyviä istumalihaksia

Eräopaskoulutuksen ohjenuorana on, että ensin asiat pitää opiskella teoriassa, tämän jälkeen harjoitella niitä lyhyellä retkellä ja lopulta viedä tiedot ja taidot käytäntöön pidemmälle vaellukselle. Tämä on hyvä ohjenuora moniin muihinkin asioihin.

Tammikuu eli ensimmäinen opiskelukuukausi onkin ollut suurelta osin teoriaa eli se on vaatinut lähinnä hyviä istumalihaksia, tarkkaa kuuloa sekä kysymystenesittämistaitoa.

Orientaatiopäivät eräopasopintoihin

Kaksipäiväisellä orientaatiojaksolla pääsimme tutustumaan uuteen aloittavien opiskelijoiden ryhmään sekä oppilaitokseemme, opetushenkilökuntaan ja majoitustiloihin. Kertasimme orientaatiopäivien aikana vuoden opinto-ohjelmaamme, kurssien sisältöä ja teimme myös loppuun kukin omat henkilökohtaiset opintosuunnitelmamme, jonka mukaan lähdemme opintoja suorittamaan. Tutustuimme myös tutkintorakenteeseen ja siihen, miten ja millaisia näyttöjä tutkinnossa on mahdollista suorittaa.

Eräkarkun erämatkailulinjan opiskelijan oppaasta löytyy vastaus moneen kysymykseen.

Ensimmäinen orientaatiopäivä huipentui opiston kodalle, jossa edellisenä vuonna aloittaneet kaksi opiskelijaa järjestivät maastoruokanäyttönään meille uusille opiskelijoille maittavan päivällisen. Alkumaljat, suppilovahverokeitto, itse tehdyt jäkälällä maustetut leivät, peura-perunapata (kasvisversio minulle!) sekä nokipannukahvit peurapiparien kera maistuivat koko ryhmälle. Illan aikana saimme kuulla tarinoita myös edellisen vuoden opiskelijalta. Osa ryhmästä kävi myös opiston saunalla virkistäytymässä pitkän päivän päätteeksi.

Opiston kodalla höyrysi orientaationpäivän päätteeksi padat ja kattilat täynnä ruokaa – saimme maukkaan lähdön opintoihin!

Toisena orientaatiopäivänä pääsimme tositoimiin käytännönkin kanssa, nimittäin harjoittelemaan tulentekoa – yhtä tärkeintä eräoppaan taitoa. Saimme käyttöömme opistolta kirveitä, joilla kukin pilkkoi itselleen muutaman klapin pieniksi. Omilla puukoilla teimme kiehiset sekä kokosimme ja sytytimme pienelle tienpätkälle kukin oman nuotion. Sää oli tuulinen, mutta kaikki lopulta onnistuivat saamaan tulen aikaan. Ensimmäinen onnistuminen hymyilytti.

Omien eräopasopintojen ensimmäinen nuotio on juuri syttynyt.
Orientaatiojakson eräopasopiskelijoiden nuotioiden ketju opiston tienpientareella.

Eräopasopiskelijoilla on monen alan osaamista

Opiskelut Eräkarkussa aloitti tammikuussa 20 henkilön porukka, joista suurin osa oli naisia. Opiskelijoiden tausta on hyvin värikäs ja monipuolinen, ja ryhmä on täynnä monen alan asiantuntemusta. Poliisista lähihoitajaan, myyjästä opettajaan, kokista av-asentajaan, yrittäjästä psykologiin, kuin työelämä pienoiskoossa olisi ollut edustettuna pienessä ryhmässämme!

Monilla ajatus eräopasopinnoista oli ollut mielessä jo pidempään, osalla ajatus uudesta alasta oli tullut eteen edellisen vuoden aikana. Yhteistä meille kaikille oli kuitenkin yhteinen haave uudesta alasta luonnon parissa. Yhteishenkeä ei tarvinnut puristaa ulos, se tuli luonnostaan esille!

Koskaan emme tule kuitenkaan enää tällä samalla ryhmällä olemaan samalla kurssilla samaan aikaan. Suurin osa uusista opiskelijoista suorittaa opintojaan työn ohessa pidemmällä ajalla ja kursseille osallistuu aina myös edellisen parin vuoden aikana opintonsa aloittaneita. Kurssiryhmien kokoonpanot tulevat siis jokaisella kurssilla olemaan erilaiset. Samalla tutustuu moniin mahtaviin ihmisiin, mikäs sen parempaa.

Oppeja yrittäjyyteen ja tuotteistamiseen

Opiskelujen toisella viikolla pääsimme heti niin sanotusti syvään päähän pohdiskelemaan omaa mahdollista yrittäjyyttä luontoalalla sekä tuotteistamaan luontomatkailutuotteita. Heti näin opiskelujen aluksi oli haastavaa alkaa suunnitella omia tuotteita, opinnoista kun oli takana vasta orientaatio. Samalla kuitenkin kurssi sai omat aivosolut pyörimään ja kehittelemään erisisältöisiä retkiä.

Tärkeänä teemana kurssilla oli myös tuotteiden hinnoittelu, joten laskimia tarvittiin. Itselle pitäisi saada maksettua palkkaa ja katettakin pitäisi jäädä, jotta yritystoimintaa olisi mahdollista pyörittää. Tästä syystä tietenkään liian halvalla ei palveluita saisi myydä. Haastavia yhtälöitä yrittäjyystoimintaan mahtuu.

Tärkeitä korttikoulutuksia

Kolmannella viikolla suoritimme hygieniapassin ja matkailualan turvallisuuspassin. Hygieniapassi monelta jo taskusta löytyi, joten pienellä porukalla pääsimme tutustumaan mikrobien ja ruokamyrkytysten ihmeelliseen maailmaan. Hygieniapassiin liittyvää osaamista eräopas tarvitsee järjestäessään maastoruokailuita ryhmille – maasto-olosuhteissa opit tulevat hyvin tärkeiksi, kun ei ole jääkaappia ruoan säilyttämiseen tai induktioliettä ruoan valmistamiseen. Kuitenkin tarjottavan ruoan tulee olla puhdasta ja vaaratonta asiakkaan nauttia. Näitä oppeja pääsemme sitten viemään käytäntöön myöhemmin järjestettävällä maastoruokakurssilla. Koulutuspäivän päätteeksi järjestetystä hygieniapassitestistä pääsimme kaikki läpi!

Matkailualan turvallisuuspassin suoritimme yhden päivän teoriakoulutuksella ja testillä, jonka myös kaikki koulutukseen osallistujat läpäisivät. Turvallisuuspassi on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se tulee uusia uudella koulutuksella ja testillä. Turvallisuusasiat ovat yksi keskeisin asia eräoppaan koulutuksessa ja itse työssä. Luonto-olosuhteissa eräoppaan pitää aina huomioida mahdolliset vaarat ja arvioida riskit, tehdä ennakkoon kattavat turvallisuussuunnitelmat ja toimia retkillä ryhmän kanssa niin, että turvallisuus huomioidaan jokaisessa hetkessä. Ja tietenkin pitää vielä osata toimia tilanteessa, jossa jotain yllättävää ja odottamatonta tapahtuu. Näitä asioita ei voi koskaan harjoitella tarpeeksi.

Matkailualan turvallisuuspassikoulutuksen opiskelumateriaalia.

Talviretkeilyn teoriaa ja varustehuoltoa turvallisesti sisätiloissa

Tammikuun viimeinen viikko kului talviretkeilyyn ja sen varusteisiin perehtyen. Sää Karkussa oli kurssin aikana lohduttoman syksyinen, toki räntäsade toi hieman valoisuutta ympäristöön ja häivähdyksen talvesta. Se toki ei haitannut, sillä opetus järjestettiin sisätiloissa.

Talviretkeilykurssilla tutustuttiin mm. erilaisiin ahkioihin ja niiden pakkaamiseen.

Itselläni ei ole aiempaa kokemusta talviretkeilystä enkä esimerkiksi ole koskaan viettänyt ulkona yötä talvisaikaan. Kaikki on siis tällä retkeilyn osa-alueella uutta ja ihmeellistä. Opittavaa riittää.

Ahkiot ja niiden aisat, erilaiset sukset ja monot, nousukarvat, talviteltat ja -kiilat, makuupussit ja makuualustat, muonat ja termokset, keittimet ja polttoaineet, vaatetus hiihtoon ja leirielämään, lumilapiot, avaruuspeitteet, ensiapuvarusteet, kompassit, kartat ja miljoona muuta asiaa. Sekä varusteiden huolto tilpehööreineen. Talviretkeily jos mikä on välineurheilua ja tämän on huomannut myös oma pieni lompakkoni!

Kuivaharjoittelua erilaisilla suksilla.
Talviretkeilyvarusteita termareista keittolaatikoihin ja lämpimään vaatetukseen.
Metsäsuksien siteiden kiinnitysharjoituksia. Tämä kannattaa osata hyvin ennen varsinaista hiihtovaellusta.

Tärkeintä talviretkeilyssä on pysyä lämpimänä, mutta hikikään ei saisi tulla. Kosteuden kanssa pitää talvella retkeillessä oppia elämään, mutta senkin karkottamiseen on keinonsa. Esimerkiksi untuvamakuupussin päällä olisi hyvä käyttää kevyttä keinokuituista pussia, jotta kosteus kertyy yön aikana siihen, eikä untuvapussiin, jonka kostuminen pitkällä reissulla aiheuttaisi haasteita. Se kun ei talviolosuhteissa kuivu.

Makuupusseja, makuualustoja, peitteitä ja teltta – kaikkia tarvitaan talviretkeilyssä.

Turvallisuuteen on talviretkeilyssä kiinnitettävä erityistä huomiota. Teltta tai hiihtorukkanen voi kovassa tuulessa lentää horisonttiin, teltta voi palaa huolimattoman bensakeittimen käytön seurauksena, sää voi tehdä tepposet, kun hiihtoura katoaa näkyvistä ja sormet ja varpaat voivat paleltua helpostikin. Hypotermia on oikeasti uhka pitkällä talvivaelluksella. Se voi hiipiä kehoon pidemmällä aikavälillä, jos varusteet eivät ole kunnossa eikä osaa pitää huolta omasta kehostaan ääriolosuhteissa.

Pääsimme kurssin päätteeksi varaamaan opistolta tuleville talvivaelluksille käyttöömme oman ahkion, metsäsukset ja sauvat. Niiden kanssa pitäisi päästä sinuiksi jo ensi viikolla, Seitsemiseen suuntautuvalla kolmen päivän harjoitusvaelluksella. Sitä ennen on edessä vielä talvivarusteiden testaamista, jonka teen harjoitusyöpymisellä yhdellä kotipaikkakuntani laavuista. Ja vielä pitäisi muutamia oleellisia varusteita hankkia ennen kuin pääsen ahkiota vetämään Pirkanmaan metsiin erätovereideni kanssa.

Metsäsuksivalikoimaa Eräkarkussa.
Puolustusvoimien sukset, Savotan Paljakka-ahkio ja Exelin suksisauvat lähtevät mukaani harjoitusvaellukselle Seitsemiseen.
Mikäli matkamme sujuu sopuisasti, pääsevät nämä kaverukset kanssani myös UK-puistoon pidemmälle talvivaellukselle.

Tammikuun viimeisinä päivinä oli tarkoitus osallistua vielä Lumikengät ja retkiluistelu -kurssille, mutta koulutus jouduttiin valitettavasti perumaan olosuhteiden pakosta. Lunta ja jäätä tarvittaisiin, jotta näitä välineitä olisi mahdollisuus testata. Toivottavasti tämä kurssi voidaan järjestää vielä jossain vaiheessa myöhemmin. Lumisade ja pakkanen, tervetuloa!

Seuraa blogiani Blogit.fi -sivustolla!

Follow my blog with Bloglovin

Jos tykkäsit tästä postauksesta, jaathan sitä eteenpäin, kiitos!